Suomi edelläkävijäksi kieli- ja kulttuuripolitiikassa
Menneisyyden kauna-energiaa ei voi käyttää tulevaisuuden ongelmien ratkaisemiseksi! Ihmettelen miten niin moni palaa kieli- ja kulttuuripolitiikassa menneisyyden bunkkeri-asemiin. En todellakaan kaipaa mitään vanhoja lämmitettyjä "kielisota-tunnelmia". Ja hallinnon tehtävä tänä päivänä ei enää saa olla vallanpitäjän, kontrolloijan ja rajojen piirtäjän tehtäväkuva. Hallinnon tulee luoda mahdollisuuksia ylittää rajat turvallisesti ja uutta elinvoimaa luoden. Suomella on hyvät mahdollisuudet ryhtyä edelläkävijäksi kieli- ja kulttuuripolitiikassa. Mutta se edellyttää että arvostamme ja vahvistamme omaa kieli- ja kulttuuripääomaamme. Meillä löytyy elintilaa monenlaiselle kulttuurille eikä meidän tarvitse toistaa muiden maiden virheitä.
Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!
Juu, RKP voisi toimia edelläkävijänä, eikä poistaa "epäsopivien ehdokkaiden" äidinkieltä, koska muuten tämä vaalikelpoisena Folktinget'iin, saisi ilmaista mainostilaa Åbo Underrättelser'issä, tillsammans med bättre folk fån SFP.
Minulta vietiin siis samana päivänä äidinkieli, kun piti päättää ketkä kunnallisvaaliehdokkaista ovat äidinkieletään ruotsinkielisiä, eli pääsevät mukaan ÅU:n ilmaiseen yhteismainokseen.
Koska minulla on nykyään kotikielenä venäjänkieli, sinänsä neljäs kotikieleni tässä moraalittomassa elämässäni, en voi käyttää tätä erilaisten kaavakkeiden täytössä, koska venäjä ei ole virallinen EU-kieli. Virallisia EU-kieliä on 24 - toistaiseksi.
Opiskelen siis joko kreikkaa tai reto-romaniaa, en ole vielä päättänyt kumman näistä otan viralliseksi asioimiskielekseni Länsi-Turunmaan kaupungintalossa asioidessani.
RKP vaalimassa ruotsin kieltä ja suomenruotsalaisten etuja - mikä vitsi!
Henry Björklid, perusvihreä
fån = 'från', ävenom SFP är en skock förb**nade fån.
Henry
Tämmöisellä kymmenen virkkeen rykäisyllä pääsee etusivun nostoksi. Ihmetellä täytyy, missä kriteerit päätetään. Vai arvotaanko nostettavat?
Joo lopetetaan kielisota helposti.
Poistetaan pakkoruotsi tuo feodaaliajan jäänne kun Ruotsi miehitti Suomea.
Vertaan tätät Etelä-Afrikan kielivapautukseen jossa valkoisen eliitiin afrikaans laitettiin kieleksi muiden Etelä-Afrikan kielten joukkoon.
Suomi on viimeisiä maita joissa on pakollista oppia miehittäjän kieli.
Ajatelkaa sitä tilanetta että Ranskassa olisi Saksankielen pakko :)
Täytyy täsmentää aikaisempaa kommenttiani: kahdeksan virkkeen rykäisyllä.
Monikulttuurisuus on valhetta. Monikulttuurisuus ei ole toteutunut missään. Monikuttuurisuuden sijaan syntyy mosiaiikkikulttuuria. Kukapa haluaisi omasta kulttuuristaan luopua, paitsi ehkä vihreät.
Minusta on todella tärkeää että käydään myös tunne-avointa rajoja ylittävää keskustelua näissä kieli- ja kulttuurikysymyksissä.
Vuorovaikutus- ja luovuusalan yrittäjänä toimin sekä maahanmuuttajien että yritysten kulttuurikentillä.
Kaksikielisenä suomalaisena pidän vahvasti kiinni siitä että saan olla sekä suomen- että ruotsinkielinen. Ja otan mielelläni vaikutteita myös muista kulttuureista. Oma kulttuuritausta on ja tulee olemaan syvä kunnioituksen ja hyvän olon lähde.
Jokaisella on oikeus olla sekä samanlainen että erilainen. Parhaimmillaan se luo kiinnostavan jännitteen ihmisten välille.
Suomi on ollut ja on edelleen monikulttuurinen maa. Passiivinen monikulttuurisuus, eli se että otetaan vastaan "made in korea"-tavaraa, viihdetarjontaa yms. tiedostamatta että se on kulttuurivuorovaikutusta, tukahduttaa omaa luovuutta ja paikallista elinvoimaisuutta. Eurooppalaisessa kielimanifestissa ( muistaaksen 2007?) sanotaan hyvin mm:
Me kaikki haluamme olla valmiita kohtaamaan tulevaisuuden. Olemme syntyneet liikkuvuuden ja erilaisuuden maailmaan, ja koska meillä on synnynnäinen, valtaisa kyky oppia uutta niin meillä tulee olla oikeus hankkia itsellemme tarvittavat viestintätaidot.
Monikielisyyden ansiosta yhteiskunnat eivät ajaudu sulkeutuneen itseriittoisuuden tilaan eikä yksilöiden tarvitse tuntea itseään kansalaisyhteisön syrjimiksi. Kielten opiskelu on kulttuurisesti rikastuttavaa ja lisää ihmisten keskinäistä arvonantoa ja kunnioitusta.
Suomalainen elinkeinoelämä on ollut kansainvälistä jo toistasataa vuotta. Kauppamiehet ovat kiertäneet ympäri maailman ja suomalaisten yritysten omistamia teollisuuslaitoksia on kaikilla mantereilla. Jaakko Pöyryn hieno viisaus oli tokaisu Brasiliassa sijaitsevan toimipaikkansa suomalaisille työntekijöille: Jos ette halua laittaa lapsianne brasilialaiseen kouluun, olkaa laittamatta.
Oikea toimintamalli on, että kun mennään toisten maihin, opetellaan toimimaan siten kuin maassa toimiminen ja menestyminen vaatii. Pöyryn työntekijöillä ei ollut mitään kotouttamisjärjestelyitä, vaan he sopeuttivat itsensä toimimaan sijaintimaan kulttuurin ja elämänmenon ehdoilla. Juuri sellaisella asenteella Suomeenkin on tervetullut kuka tahansa mistä tahansa. Tekemään töitä ja sopeutumaan, yrittämään itse ja olemaan vaatimatta mitään erityiskohtelua tai toiseuslisää.
Minusta Suomi voisi näyttää muille pohjoismaille mallia aloittamalla oman avaruusohjelman. Ohjelman, jonka tarkoituksena olisi saattaa suomalainen tai suomenruotsalainen kansalaisemme Marsin -pinnalle vuoteen 2012 menessä.
Tietotaitoteknologiaa ja reipasta attitudea meiltä löytyy yllin kyllin. Muutenkin Suomen olisi jo syytä profiloitua Euroopassa ja maailmalla uudella tavalla.
Suomi nousuun ja tähtiin!
HT:"Meillä löytyy elintilaa monenlaiselle kulttuurille eikä meidän tarvitse toistaa muiden maiden virheitä."
Aivan ja juuri näin. Juuri näin! Avaruusohjelmamme tuleekin nähdä juuri tätä kautta; Suomi voisi tradeerata "edelläkävijyyttään" myös Marsissa -edellyttäen että sieltä löytyy elämää. Siis, sellaista, jonka kanssa älyllinen tai vastaava dialogiin perustuva, mutuaalinen suhde olisi mahdollista.
"Suomalainen elinkeinoelämä on ollut kansainvälistä jo toistasataa vuotta."
Juu, kun vielä löytyisi joku ministeri joka osaisi ääntää mitä tahansa ulkomaan kieltä, niin ei tarvitsisi aina hävetä.
Henry, perusvihreä
"Meillä löytyy elintilaa monenlaiselle kulttuurille eikä meidän tarvitse toistaa muiden maiden virheitä. "
Kaikki toistavat tätä samaa mantraa mutta kukaan ei kerro miten pitäisi menetellä jotta Suomeen ei muodostuisi etnisiä ghettoja kuten muualla Euroopassa.
Lisää maahanmuuttajia, lisää rahaa sopeuttamiseen, lisää suojatyöpaikkoja mamuille?
Vai?
Toisessa mediassa, toisessa ketjussa tuli vastaan hemmetin hyvä nippu kysymyksiä liittyen maahanmuuttoon.
Alkuperäinen kysyjä lie Janne Korhonen.
Helena Tornberg: NYT on hyvä aika vastata ja kertoa miten homma hoituu! Napakka ja perusteltu vastaus per kysymys niin minä olen tyytyväinen, samoin todella moni muukin utelias ja ehkä kriittinenkin.
1. Meillä on hyvä tilaisuus oppia ulkomaiden virheistä maahanmuuttopolitiikan suhteen. Mitä nämä virheet ovat olleet? Mitä niistä voidaan oppia?
2. Miten paljon Suomeen saapuu maahanmuuttajia, jotka tosiasiallisesti tuottavat enemmän kuin perheineen kuluttavat?
3. Millä keinoin on ajateltu lisättävän sellaisten ihmisten kiinnostusta Suomeen, jotka eivät hyödy kattavasta sosiaaliturvasta vaan haluavat ja kykenevät toimimaan nettomaksajina? Ovatko käytetyt keinot olleet tehokkaita, ja onko syytä olettaa että tilanne muuttuu jatkossa? Ts. mitä syitä on olettaa, että maahanmuutolla saadaan edes tulevaisuudessa lisää nettomaksajia? Miten kaukaisessa tulevaisuudessa?
4. Miten tehokkaita kotouttamistoimet ovat olleet, ja millä aikavälillä niiden tuloksia voidaan odotella? Jälleen, onko tehtyjä tai suunniteltuja toimenpiteitä verrattu muiden maiden kokemuksiin? Mitä oletuksia on tehty?
5. Miten aiotaan toimia, että maassamme jo olevien maahanmuuttajien ja maahanmuuttajataustaisten henkilöiden työhön osallistuminen saataisiin nousemaan kantaväestön tasolle tai edes lähelle sitä? Mitä voimme oppia ulkomaiden esimerkeistä? Ovatko tavoitteet ulkomaiden esimerkkien pohjalta realististisia? Mitä oletuksia on tehty?
6. Mitä Suomessa on tehty, tai suunnitellaan tehtäväksi, jotta maahamme jo muuttaneet kansanryhmät eivät syrjäydy pysyviksi ghetoiksi á la Rosengården Ruotsissa? Onko näitä toimenpiteitä verrattu esim. Ruotsin kokemuksiin, eli onko niiden toimivuudesta empiiristä tietoa? Mitä oletuksia tehdään?
7. Miten aiotaan estää esim. seuraavat muissa Pohjoismaissa ja muualla Euroopassa maahanmuuton myötä jo ilmenneet ongelmat:
-uskontoon perustuva segregaatio
-juutalais- ja homovastaisuus, mukaanlukien tappouhkaukset ja suoranaiset attentaatit
-vihanlietsonta etenkin yllämainittuja ryhmiä kohtaan
-sananvapauden rajoittamisyritykset
-”kunnia”väkivalta ja sukupuolten välisen tasa-arvon karkea rajoittaminen
-sekulaarin yhteiskuntajärjestyksen rinnalle syntyvät epäviralliset uskontoon perustuvat oikeusjärjestelmät
-varainhankinta terroristiryhmittymille
-maan käyttö turva- ja levähdyspaikkana terroristiryhmittymille
-tiettyjen kulttuuriryhmien voimakas yliedustus rikostilastoissa
8. Onko selvitetty, mitkä ovat maahanmuuttopolitiikan verovaroista maksettavat kokonaiskustannukset, mukaanlukien sekä valtion että kuntien kontolle jäävät kustannukset kuten sosiaalitoimi? Onko luvuissa mukana rikollisuuden kasvun tuomat kustannukset? Onko laskettu vaikutus esim. Helsingin vuokra-asuntotarpeeseen? Onko mitenkään arvioitu yhteisöllisen luottamuksen mahdollista vähentymistä, sekä siitä seuraavaa transaktiokustannusten nousua ja kansantalouden kokonaistehokkuuden laskua? (kts. Putnamin tutkimukset - onko mitään tälläistä toteutettu Suomessa?)
8b. Mikä osuus ylläolevasta jyvitetään humanitaariselle pakolaispolitiikalle? Onko selvitetty mahdollisuutta käyttää kehitysapurahoja kustantamaan humanitaarisen maahanmuuton aiheuttamia kustannuksia?
8c. Mikä on maahanmuuton panos/tuotossuhde? Mitä muuta tällä panostuksella voitaisiin saavuttaa?
8d. Onko ylipäätään konsensusta siitä, mitä tavoitteita Suomen maahanmuuttopolitiikalla on? Seurataanko tavoitteiden toteutumista jotenkin? Käytetäänkö käytetty raha ja aika tehokkaasti?
9. Millä keinoilla on ajateltu estää ulkomaisen halpatyövoiman käyttö matalapalkka-alojen työehtojen ja palkkojen polkemisessa? Jos näin ei pystytä tekemään, miten varmistetaan ettei maahanmuutosta tai matalapalkka-aloista luoda de facto tulonsiirtoautomaattia veronmaksajilta yksityisille matalapalkka-alojen työnantajille?
10. Onko selvitetty, millä mallilla Japani aikoo selvitä Suomeakin radikaalimmasta väestön vanhenemisesta ilman massiivista maahanmuuttoa? Onko Japanin mallissa jotain, mitä voisimme kopioida?
Huomaan laittaneeni väärän tekstin väärään paikkaan. Helena Tornberg, voit poistaa tämän ja edellisen viestin.
Toisaalta, voit toki vastatakin :)
Kiitos hyvistä kysymyksistä! Kyllä minä mielelläni vastaan. Kriittinen tulee olla ja avoimen keskustelun torjuminen on yksi virhe jossa meidän ei tule matkia muita maita. Huomenna kun olen kotikoneella niin tulee lisää vastauksia.
Jussi!
En pysty vastaamaan kaikkiin kysymyksiisi - en tietenkään, mutta asuttuani itse siirtolaisena eri maissa, asuttuani ties minkä maalaisten kanssa, tulee yksi asia mieleen yli muiden:
- mamu kohtaa vain viranomaisia.
- olen täällä Suomessa, koska puhun venäjää, auttanut venäläisiä kaikennäköisessä; auton rekisteröinnissä, katsastuksessa jne.
- selvittänyt mitä muuta voi tehdä paitsi dokata jos on poikamies, siis missä tavat ihmisiä
- miten automaatista saa bensaa (ohjeet löytyy seuraavilla kielillä: su, ru, en, sa, ra, muttei esim. venäjäksi). On melkoinen kynnys työntää rahaa aukkoon jos ei tiedä mitä pitää tehdä, eikä palautusaukkoa näy missään.
- jokamiehenoikeudet. Saako poimia sieniä? [Kun eräällä hotelilla ei saanut, eli kävivät poimimassa nurmikolta ja tämä aiheutti kauhean pöpinän suomalaisten hotellivirkailijoiden taholta. ;) ]
- ruokakaupassa, jos et ymmärrä mitään pakkausselosteista olet kyllä hieman pihalla, eli ostetaan hinnan mukaan. Korkea hinta = hyvä laatu - ehkä?
Kun ihminen asuu tyhjiössä, siis jos ei ole muuta kuin viranomaiset, niin syntyy sellainen "minun pitää mennä sinne ja sinne 30 päivä klo 10. Nyt odotan sitä tämän ja ensi viikon..."-tunne. Kukaan ei kysy mitään kukaan ei edellytä mitään toimintaa, paitsi että odotat. ja hartaasti odotat että jotain tapahtuu, vaikka tällainen odottelu olisi sinulle vierasta. Näet että ihmisiä menee kirjastoon, mutta et ihan tiedä onko se joku juttu vain jäsenille? Ihmiset tuijottaa sinua muutenkin, niin ei viitsi ottaa riskiä. Vihdoin tulee kielikurssi. Siellä tapaat muita.
Jne., jne.
Olisi paljon parempi jos olisi vapaaehtoisia suomalaisia jotka olisivat viranomaisten esittelemiä, jotka tavallaan adoptoivat määrättyjen sääntöjen puitteissa yhden perheen kerrallaan. Tai poikamiehen tai -naisen.
Jutun juoni on se, että "ulkopuolinen normaalia elämää elävä suomalainen" laittaa ihan ilman mitään muuta kuin kaverisuhdetta, paineita maahanmuuttajalle 'näyttää' ja toisaalta vahvistaa sitä nyt niin kuuluisaa "Yes, you can"-mentaliteettia.
Henry
HT:"Kaksikielisenä suomalaisena pidän vahvasti kiinni siitä että saan olla sekä suomen- että ruotsinkielinen."
Ole hyvä ihminen. Ei kukaan PAKOLLA käske sinua luopumaan mistään kielestä.
Minä taas yksikielisenä suomalaisena pidän vahvasti kiinni siitä että saan olla suomenkielinen.
En pidä siitä, että lapsilleni koulussa PAKOLLA opetetaan kieltä mitä eivät halua oppia vaan olisivat kiinnostuneita muista kielistä.
Helena kirjoittaa: "Kaksikielisenä suomalaisena pidän vahvasti kiinni siitä että saan olla sekä suomen- että ruotsinkielinen".
Kukaan ei varmaan ole kieltämästä keneltäkään oikeutta olla Suomessa vaikka minkäkielinen ja vaikka kuinka monikielinen. Ongelma onkin siinä, että Suomessa 92 prosentin äidinkieleltään suomenkielinen enemmistö pakotetaan opiskelemaan 5 prosentin vähemmistökieltä peruskoulusta yliopistotutkintoihinn asti.
Vaiettu ja vaiennettu kielikeskustelu on internetin myötä riehahtanut jopa yli äyräitten. Se jatkuu siihen asti, että Suomeen saadaan järkevä kielilainsäädäntö. Malliksi ehdoton Ruotsin valmisteltavana olevaa kielilakia. Se on järkevä, asiallinen ja melko tasapuolinen. Tosin suomen kieli ei siellä jatkossakaan saa minkäänlaista erityisasemaa, vaikka se on suurin ja ikivanha vähemmistökieli siellä. 1500-luvun alussa Tukholman asukkaista 10 % oli suomenkielisiä.
Ruotsin kielilakiesitykseen voi tutustua sekä ruotsiksi että suomeksi täällä: http://www.simplesite.com/Tala (valikossa on oma kohta Ruotsin kielilaki).
Jokainen saa luoda kulttuurinsa, siitä vaan. Mutta silloin menee väärin, jos muiden tarvii se rahoittaa.
Suomalaisilla on Espanjassa omaa kulttuuria. Suomi-kauppa ja Suomi-kouluja ja kerhoja kaikenikäisile. Espanja ei kustanna niitä, eikä pidäkään. Miksi me sitten täällä kustannettais muukalaiskulttuuria ?
Limingassa täytyy pinnistellä mielikuvituksensa äärirajoilla, eikä oikein vieläkään pääse ihan monikulttuuriseen oikeaan tunteeseen. Mikä ruotsinkielisissä ärsyttää eniten on kiihkomielisyys, ahneus ja valloittamisen halu. No, onhan Limingassa perunoita, mitä viljellä omilla propagandoillaan.
Rva Perälä, kommentti 19!
Olen aikoinaan työskennellyt paljonkin suomen kielen hyväksi Ruotsissa. Ja kyllä sielläkin valtiovalta maksaa suomalaiset luokat, suomalaisen koulun jne. [Teen näistä asioista joku päivä blogin. Heti kun tällä viikolla kerkiän.]
____________________________________
Toisaalta vastustan kylläkin pakkoruotsia.
Henry Björklid, perusvihreä
Tervehdys!
Henry kuvasi hyvin kokemuksia ja toi hyviä käytännönläheisiä ideoita. En nyt vielä ehdikään antamaan pidempää vastausta mutta lyhtesti muutama kommentti: Monet pienet kunnat ovat toimineet vähän niinkuin "kasvattajakuntina" maahanmuuttajille. Eli pienen yhteisön sosiaalinen kontrolli, ystävä-kieliopetus, työharjoittelumahdollisuudet jne. valmistavat pärjäämään isommissa kaupungeissa.
Mitä tulee omaan kaksikielisyyteen niin koska meillä ei voi rekisteröityä kaksikieliseksi niin joudun aina valitsemaan ja
juuri siksi minulle on tärkeä että kaikki kulttuurit saavat kukoistaa.
En kannata "pakkopullaa", mutta kun viestinnästä sanattoman viestinnän osuus on n. 80- 90 % niin mielestäni jokaisen aikuisen kasvattajavastuuseen kuuluu ettei tietoisesti siirrä omia kielteisiä asenteitaan lapsilleen. Asenteella on suuri merkitys.
Mikä hiton kielisota?
Suomenruotsalaiset koulunpenkille opettelemaan se suomenkieli kunnolla ja pakkoruotsi pois. Pakko ruotsin takana ei ole mitään muuta kuin RKP:n vallan halu.
Pakkoruotsin kannattajille ilmainen ja pysyvä pääsy affenanmaalle. Ja ei pois pääsyä.
Hurri on kallishurri.
Ai niin.
Pakkoroutsin kannattajat eli RKP:n olisi aika herätä todellisuuteen. Globaalissa kaupankäynnissä suomenosalta ruotsia tarvitaan ehkä alle 0,5%:a.
Kohteliasta on tietysti osata sanoa päivää ja hei. Mutta kuka niitä tärkeitä ruotsalasia tapaa päivittäin. Näinhän tätä on markkinoitu. Ja kulttuuri kysymys on yhtä relevantti kuin vessanpönttö. Tosin RKP:n mielestä sekin on pitänyt osata pestä RKP:sti ja ruotsin kielisesti oikein. Muuten kulttuuri kuihtuu, kun vessa vef´detään ja aito ruotsin kielisyys nautinto jää suomenkielisiltä saamatta.
Kirjoita uusi kommentti
Kirjaudu tai rekisteröidy kirjoittaaksesi kommentteja
Kommentoi 25 kommenttia